Tiedote 20.5.2002 Iisalmi

Ekometsätalouden Liitolta raportti ulkoministeriölle ja eduskunnalle ENERGIAA KULUTTAVAN MEKAANISEN PAPERIMASSAN AIKA ON OHI?

Ekometsätalouden Liitto luovuttaa tiistaina ulkoministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikölle sekä eduskunnalle mekaanisen massan elinkaarta koskevan raportin. DI Jori Montosen selvityksen mukaan runsaasti energiaa vaativan mekaanisen massan valmistus tuhoaa paperikuitujen kierrätysominaisuudet siten, että kuitu poistuu kierrosta jo kahden käytön jälkeen. Sen sijaan modernilla tekniikalla kemiallisesti valmistettu kuitu kestää kahdeksan käyttökertaa. -Olemassaolevien tietojen perusteella on arvioitavissa, että elinkaari huomioiden sama puumäärä pystyy ylläpitämään puolitoistakertaista paperin käyttöä tukeuduttaessa mekaanisen massan sijasta kemiallisesti tuotettuun selluun, sanoo Montonen. Toinen merkittävä ero valmistusmenetelmien välillä on siinä, että mekaanisen massan valmistaminen vaatii runsaasti energiaa, mutta kemiallisen sellun valmistus tuottaa merkittävästi energiaa. Mekaanisesti valmistetun paperimassan kuluttama energia on 1 - 2,5 MWh tonnia kohden, kun taas sellutehdas tuottaa noin 0,5 MWh ylimääräistä energiaa jokaista valmistettua massatonnia kohti.

Ekometsätalouden Liitto toivoo, että Suomi oli aloitteellinen maailman ilmastosopimus- ja metsäsopimusneuvotteluissa. Suomi voisi ehdottaa mekaanisesta massasta luopumista esimerkiksi 10-20 vuoden siirtymäajan puitteissa, liitto ehdottaa, mutta arvioi, että markkinavoimat voivat toteuttaa rakennemuutoksen nopeamminkin, sillä kierrätyskelpoisuus on niin merkittävä paperin laatuominaisuus. -Ympäristöjärjestöjen painostusta ei tarvita, paperinostajien intressi on turvata kierrätyskelpoista kuitua markkinoille. Uusi suunta metsätaloudelle

Ekometsätalouden Liiton hallitus katsoo, että tämä esille noussut tieto pakottaa tekemään uuden arvion sekä metsätalouden että energiapolitiikan tulevaisuudesta. -Metsäpeite on maapallon ilmakehän elävä termostaatti. Esitettyjen tietojen valossa mekaanisen paperimassan tuotantotekniikasta on syytä luopua mahdollisimman nopeasti. Energiaa ja puuta tuhlaava tuotantomenetelmä on tullut tiensä päähän, sanoo liiton tiedottaja Hannu Hyvönen. -Siirryttäessä kemiallisen sellun tuotantoon säästyy energiaa sekä syntyy uutta kapasiteettia niin runsaasti, että uuden ydinvoimalan rakentamiseen ei ole pienintään tarvetta. Tällä hetkellä kuusesta valmistetaan hiertämällä mekaanista massaa ja koivusta ja männystä keitetään sulfaattimenetelmällä sellua. Ekometsätalouden Liitto katsoo, että jos kuusesta halutaan jatkossakin tehdä paperia tulisi sulfaattimenetelmää lähteä kehittämään tarkoitukseen. Välttämättömän rakennemuutoksen edessä olisi hyvä mahdollisuus tehdä uusi arvio myös vallitsevista metsänhoitomenetelmistä, toteaa liiton varapuheenjohtaja, metsänhoidon professori Erkki Lähde. -Mekaanisen massan tuotannon sijasta tulisi voimavarat suunnata mekaanisen sahatavaran tuotantoon. Jos halutaan turvata tukkipuun saatavuus ja laatu tulevaisuudessa, olisi alaharvennuksiin, avohakkuisiin ja metsänviljelyyn perustuvasta mallista luovuttava kiireesti. Ekometsätalouden Liitto julkaisee ensi torstaina vaihtoehtoista metsien käsittelyä esittelevän opasvideon, joka tarjoaa taloudellisesti kannattavan mallin tuottaa laadukasta sahapuuta ilman avohakkuita ja uudistamiskuluja. -Erityisesti kuusi sopii erinomaisesti jatkuvaan kasvatukseen, sanoo Lähde. -Suomella ei siis ole myöskään metsien hoidon kannalta mitään syytä tehdä ydinvoimalan vaatimaa sitoumusta kyseenalaisia tuloksia tuottaneen tehometsätalouden jatkamiseen.

Ekometsätalouden Liiton hallituksen puolesta

Riitta Wahlström, puheenjohtaja

Erkki Lähde,varapuheenjohtaja

Hannu Hyvönen, tiedottaja

Mikko Vartiainen, lakimies

Lisätietoja: 0408317733 ekometsa@saunalahti.fi www.saunalahti.fi/ekometsa

LIITE: Ulkoministeriöön ja eduskunnalle jätettävä raportti (Julkaistu Valtavirtaverkoston Internetsivulla: www.ydinvoima.net)

Ydinvoima ei ole metsäteollisuudelle edullinen ratkaisu Energiantuotantoon varatut investoinnit kannattaa suunnata ydinvoimalan sijaan paperintuotannon selluistamiseen, kirjoittaa diplomi-insinööri Jori Montonen. Pohjoismaisen metsäteollisuuden tuotevalikoima ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen valtioiden energiantuotantorakenteet ovat muuttumassa ekologisesti kestävämmälle pohjalle.

Paperiteollisuuden johto on väärässä kuvitellessaan uuden ydinvoimalan olevan metsäteollisuudelle edullinen ratkaisu. Lisäydinvoiman käyttöönotto halventaa tukkusähkön hintaa, mikä on tähän saakka ollut suuren sähkönostajan paperiteollisuuden edun mukaista. Nyt on kuitenkin nähtävissä kehitys, jossa pohjoismaiset paperitehtaat suuren sähkönostotarpeen sijaan muuttuvat sähkön myyjiksi. Tällaisessa tilanteessa sähkön alhainen hinta on tietysti huono asia, eikä hintaa alentamaan pyrkivät toimet kovin viisaita.

Maailmalla nopeasti lisääntyvä kierrätyspaperin käyttö on johtamassa keskipitkällä aikavälillä mekaanisen paperimassanvalmistuksen kannattavuusongelmiin ja koko tuotannon loppumiseen, ja sitä kautta suuriin muutoksiin energiantuotannossa. Suurten väestökeskusten paperitehtaat muuttavat rivakkaa vauhtia tuotantoaan kier-rätyspaperia käyttävään suuntaan. Puuvarat on näiltä alueilta hävitetty jo aikoja sitten, eikä näin suurta ja yhä kasvavaa kulutusvolyymia voi kattaa muualta tuo-dulla raaka-aineella. Näissä olosuhteissa paperin valmistus voi perustua vain kierrätysraaka-aineen käyttöön.

Kierrätyspaperitehdas tarvitsee ulkopuolelta tuotua kuitumateriaalia vain paperimassan kulumisen korvaamiseen, sillä paperia useasti kierrätettäessä sen lujuus huononee. Perinteisesti massan lujittamiseen eli armeeraamiseen on käytetty pitkäkuituista sellua. Sellu on kallista ja kierrätysperitehtaiden onkin nykyisin kannattavampaa hankkia raaka-aineekseen mahdollisimman hyvälaatuista sellupitoista jätepaperia. Sellupohjaisen jätepaperin arvo on kierrätykseen perustuvassa järjestelmässä moninkertainen verrattuna mekaanisesta massasta valmistetun paperin arvoon.

Sellukuitu kestää jopa kymmenen kierrätyskertaa, kun mekaanisesti valmistettu paperikuitu poistuu paperitehtaan jäteveteen jo kahden kierroksen jälkeen. Sitä paitsi sellukuitu on jo alkujaan pitempää ja siksi sitä tarvitaan massan lujittamiseen vähemmän.

Paperitehtaat ympäri maailmaa ovat jo aloittaneet tuotantonsa muuttamisen kierrätyspaperiperustaiseksi. Viimeisimpänä uutisena Shotton Paper Cheste-rissä Walesissa on lopettanut paperitehtaan yhteyteen rakennetun mekaanista massaa valmistavan hiertämön ja siirtynyt pelkän jätepaperin käyttöön. Saksassa vastaavia toimenpiteitä on tehty jo aikaisemmin.

Edellä kuvatuista syistä on tapahtumassa muutos, jossa me-kaanisesta massasta valmistettua paperia aletaan hyljeksiä. Maksimaaliseen paperin kierrätykseen pyrkivän yhteisön kannattaa välttää mekaanisesti valmistetusta massasta valmistettua paperia. Huonon kier-rätettävyyden takia paljon mekaanisesti valmistettua kuitua sisältävien pape-rilaatujen hinta laskee. Toisaalta kemiallisesti valmistetun, eli sellupohjaisen paperin arvo vastaavasti nousee. Siksi puurikkailla alueilla kuten poh-joismaissa on paperitehtaiden kannattavaa siirtyä sellupohjaiseen paperin val-mistukseen. Jokainen muutos tähän suuntaan merkitsee, että mekaaniseen massan valmistukseen kuluneet valtavat sähköenergiamäärät vapautuvat muuhun käyttöön.

Kemiallisen massanvalmistuksen parantunut kilpailukyky li-sää sellun tuotantoa ja sellutehtaiden ylijäämäsähkö lisää sähkön tarjontaa. Parhaassa tapauksessa tällä mekanismilla vapautuu Suomen kokonaissäh-köntuotannosta jopa 40% metsäteollisuuden ulkopuoliseen käyttöön. (1)

Aika iso muutos sähkömarkkinoilla. Mitenhän uuden ydinvoimalan kannattavuuslaskelmat tähän suhtautuvat?

Teknis-kaupallisesti muutosmekanismi on täysin selvä ja tulos vääjäämätön. Vain aikatauluun voidaan vaikuttaa. Suuntaamalla energiantuotantoon varatut investoinnit ydinvoimalan sijaan paperintuotannon selluistamiseen saadaan aikaan sama energiantuotantoreservin muutos, mutta myös kilpailuetua paperiteollisuudelle.

Jori Montonen

Jori Montonen on koneensuunnittelun DI ja työskentelee tutkijana Tampereen teknillisen korkeakoulun Konedynamiikan laboratoriossa. Lisätietoja: 03 311511 ,31153435, 0400965049 jori.montonen@tut.fi

(1) Mekaanisesti valmistetun paperimassan kuluttama energia on 1 - 2,5 MWh tonnia kohden, kun taas sellutehdas tuottaa noin 0,5 MWh ylimääräistä energiaa jokaista valmistettua massatonnia kohti.

Tiedote/Ekometsätalouden Liitto 30.1.2002
Kilpailuneuvosto neuvoton pystykaupan kantelun käsittelyssä
EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO MIETTII JATKOTOIMIA PROSESSILLE

Kilpailuneuvosto on 28.1. antanut päätöksen Ekometsätalouden liiton tekemään kanteluun puun pystykaupoista. Neuvosto asettuu tukemaan Kilpailuviraston aiempaa päätöstä olla ryhtymättä toimenpiteisiin kantelun johdosta.
Ekometsätalouden Liitto vaati, että metsäyhtiön korjuutyön
sidonta puunostoon kielletään ja yhtiöt velvoitetaan tekemään erilliset sopimukset puukaupasta ja korjuutyön kaupasta. Ekometsätalouden Liitto perustelee vaatimusta sillä, että näin luotaisiin edellytykset vapaille markkinoille sekä puukaupassa että puunkorjuutyö kaupassa.

Ekometsätalouden Liitossa ihmetellään molempien kilpailuviranomaisten ristiriitaisia päätösperusteluja ja keskeisten esitettyjen argumenttien ohittamista.
Ekometsätalouden Liiton tekemän kantelun mukaan kilpailuvirasto erehtyi väitteessään, ettei pystykauppa olisi kilpailulaissa kiellettyä kytkykauppaa. Kilpailuvirasto ohittää kokonaan tämän keskeisen kiistan, vaikka se oli liiton kantelun ydin.
-Vastausta kanteluun ei siis saatu, toteaa Lauri Vaara. Vaaran
väitöskirja puukaupan ja puunkorjuun järjestelmästä on ollut yksi keskeinen lähdeasiakirja valitusprosessissa.
Kilpailuneuvosto hylkää valituksen toteamalla, että "toimenpidepyynnöissä ei ole asiaa lähestytty konkreettisten, alueellisten tai paikallisten markkinaongelmien kannalta eikä kilpailunrajoituksista tai muista markkinoiden epäkohdista ole esitetty sen tapaista aineistoa, joka olisi antanut aihetta kilpailuviraston lähempiin tutkimuksiin tai
toimenpiteisiin".
-Eikö korjuutyön kytkeminen puunostoon ole konkreettinen korjuupalvelujen markkinointiongelma ja korjuupalvelun kaupan kilpailunrajoitus, ihmettelee Lauri Vaara neuvoston logiikkaa.
Ekometsätalouden Liitto pohtii jatkotoimia valitusprosessiin.
-Koska kanteluumme ei asiallisesti ottaen vastattu ollenkaan, voimme
vaatia Korkeinta hallinto-oikeutta palauttamaan asian käsittelyn
Kilpailuneuvostolle, toteaa valitusprosessin juridisena neuvonantajana
toimiva varatuomari Mikko Vartiainen. Toisena vaihtoehtona liitto näkee sen, että asia päätetään heti korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
-Vaadimme jo kilpailuneuvostossa suullista käsittelyä, koska ennakoimme, ettei kilpailuneuvoston asiantuntemus mahdollisesti riitä pystykauppaan liittyvän kytkykaupan tutkimiseen. Tähän ei suostuttu.
-Me olemme edelleen valmiit asian suulliseen käsittelyyn ja asintuntijoiden kuulemiseen myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Liiton hallituksessa pohditaan myös mahdollisuutta lopettaa vuosikausien tulokseton hallintokäsittely Suomessa ja nostaa asia suoraan EU:n kilpailuviranomaisten käsittelyyn.
Ekometsätalouden Liitto järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden 7.2.2002 klo 17.15 Kampin palvelukeskuksessa. Samassa tilassa alkaa klo 17.30 liiton avoin seminaari kestävän metsätalouden ehdoista ja mahdollisuuksista.

Lisätietoja:
www.saunalahti.fi/ekometsa
Lauri Vaara,
puh. 040-7644626

Tiedote 2.12.1998

Ekometsätalouden Liitto teki selvityspyynnön
KILPAILUVIRASTO PYYTÄÄ YHTIÖILTÄ VASTAUKSEN KARTELLISYYTÖKSIIN

Ekometsätalouden Liiton lähetystö vieraili keskiviikkona kilpailuvirastossa ja jätti virastolle selvityspyynnön suomalaisesta puukauppajärjestelmästä.
-Kolme suurinta metsäyhtiötä muodostavat pystykauppajärjestelmän kautta kartellin, joka estää sekä vapaiden puumarkkinoiden että vapaiden puunkorjuumarkkinoiden kehittymisen maassamme, totesi lähetystössä mukana ollut varatuomari Mikko Vartiainen. Liiton selvityksen mukaan nykyinen puukauppatapa estää tehokkaasti laatukilpailun puunkorjuussa ja rajoittaa mekaanisen puunjalostusyrittäjyyden kehittymistä.
Kilpailuvirasto tutustui Ekometsätalouden Liiton jättämään aineistoon ja ilmoitti seuraavaksi pyytävänsä metsäyhtiöiden lausunnot kirjelmän syytöksiin.

Kansallinen metsäohjelma yli vaalien?

Ekometsätalouden Liiton lähetystö vieraili myös eduskunnassa. Liiton puheenjohtaja Riitta Wahlström esitti eduskuntaryhmille vetoomuksen metsäparlamentarismin puolesta.
-Tarkoitus on hyväksyä Hemilän ministerityöryhmän valmistama kansallinen metsäohjelma hallituksessa ilman, että ohjelmaa tuodaan eduskunnan käsittelyyn lainkaan, ihmetteli Wahlström menettelytapoja.
Kyseessä on Metsä-Suomen avohakkuuohjelmasta, jossa on tarkoitus lisäydinvoiman turvin jauhaa mekaanista sellua sekä Etelä-Suomen kuusimetsistä sekä Venäjän tuontipuusta, arvioi lähetystö ohjelmaluonnosta.
-Ohjelmaluonnoksen pohjalta on syytä keskustella, mutta demokratian pelisäännöt toteutuisivat parhaiten, jos nykyinen hallitus ei vielä tee päätöstä ohjelmasta.
Liitto ehdottikin, että ohjelma hyväksyttäisiin vasta eduskuntavaalien jälkeen ja parlamentin toimesta. Ehdotus sai kaikilta kannatusta kaikilta paikallaolleilta eduskuntaryhmien edustajilta.

Lisätietoja:
Riitta Wahlström p. 0400 546544
Hannu Hyvönen p. 040 5418826
Mikko Vartiainen p.040 5288378

Ekometsätalouden Liitto kansallisen metsäohjelman valmistelusta:
TEOLLISUUDEN SANELUA VAI KÄYTTÖMUOTOJEN YHTEENSOVITTAMISTA?

Hallitus käynnisti kansallisen metsäohjelman valmistelun ministeriryhmässä,
johon kuuluvat Kalevi Hemilä, Matti Aura, Jan Erik Enestam, Pekka
Haavisto, Terttu Huttu Juntunen ja Antti Kalliomäki.
Maa- ja metsätalousministeriö nimitti johtoryhmän ja työryhmien vetäjät
kansallisen metsäohjelman laadintaprosessiin.

Positiivista ja ilolla tervehdittävää on se, että nyt työtä on luvattu tehdä antautuen avoimeen seurantaan ja keskusteluun mm. internetin kautta. Ekometsätalouden Liitossa tätä avausta pidetään arvossa ja luvataan omalta puoleltamme osallistua mahdollisuuksien mukaan työhön.
Onnistuneena emme pidä sen sijaan edelleenkään varsinaista ohjelmatyötä
tekevien elinten kokoonpanoa. Johtoryhmästä puuttuvat yhä mm. saamelaisten,
metsätyöntekijöiden ja luontoyrittämisen edustajat. Myös nuorison
luontojärjestölle Luontoliitolle olisi toivonut sijansa kansallisen
metsäpolitiikan laatijoiden pöydässä.

Pidämme myös hämmentävän paljastavana sitä, että metsien käytön ja
markkinoinnin työryhmän puheenjohtajuus on annettu kahdelle
metsäteollisuutta välillisesti ja suoraan edustavalle henkilölle.
MTK/Metsäliiton Martin Lillandin ja Metsäteollisuus ry:n johtaja Hannu
Valtasen nimittäminen tämän työryhmän johtoon ei viittaa kovin monimuotoiseen arvopohjaan suunniteltaessa metsiemme tulevaa käyttöä.

Alueellinen ohjelmatyö aloitettava myös avoimin kortein
Yhtenä tausta-aineistona kansallisessa metsäohjelmatyössä käytetään
alueellisia metsäohjelmia, jotka MMM:n mukaan valmistuvat lähiaikoina.
"Kyseessä on ensimmäistä kertaa järjestelmällinen ja säännöksiin perustuva
alhaalta ylöspäin- periaatteen toteutus metsäpolitiikan suunnittelussa."
kertoo MMM:n tiedote asiasta. Valitettavasti Ekometsätalouden Liiton saama
tilannekuva on toinen. Kansalaisten osallistuminen, keskustelu/tilanteen hahmotus jopa oman maakunnan metsävaroista ja niiden käytön mahdollisuuksista on ollut olematonta.
Osallistumismahdollisuudet on kuitenkin turvattavissa yksinkertaisesti
siten, että otetaan aikalisä ja annetaan aiemmat ohjelmat maakunnissa
avoimeen ja laajaan kansalaiskäsittelyyn.

Lisätietoja:Hannu Hyvönen p.017-816444
Ekometsätalouden Liiton sihteeri

TIEDOTE 5.2.1998/Ekometsätalouden Liitto

Ekometsätalouden Liitto kansallisen metsäsuunnitelman valmistelusta:
OSALLISTUMISPERIAATE EDELLYTTÄÄ KAIKKIEN METSÄINTRESSIEN MUKANAOLOA

Hallitus on vastannut kansalaiskritiikkiin kansallisen
metsäsuunnitteluprosessin avoimuudesta lupaamalla Suomen
Luonnonsuojeluliitolle ja WWF:lle edustuksen metsäsuunnitelmaa
valmistelevaan ministerityöryhmän alaiseen johtoryhmään.

Hallituksen päätökset metsäosallistumisesta eivät riitä täyttämään Suomen hyväksymiä kansainvälisiä velvoitteita. YK:n yleiskokouksen erityisistunto kesäkuussa 1997 velvoitti jäsenvaltiot toimeenpanemaan hallitusten välisen metsäpaneelin suositukset. Suomea kokouksessa edustivat ministerit Hemilä ja Haavisto. Hallitusten välisen metsäpaneelin suositukset edellyttävät sellaisen osallistumisjärjestelmän luomista, joka sisältää laajan kaikkien
intressitahojen osallistumisen kansallisen metsäsuunnitelman kehittämiseen, täytäntöönpanemiseen, tarkkailuun ja arviointiin.

Ekometsätalouden Liiton mielestä mainitut ympäristöjärjestöt,Luonnonsuojeluliitto ja Maailman luonnonsäätiö,
ansioistaan huolimatta, eivät edusta yleistä suomalaista metsiin liittyvää intressiryhmien kenttää.

Tämän päivän metsätalouteen suurteollisuuden ja ympäristöintressin lisäksi on luettava ainakin saamelaisten, metsätyöntekijöiden, riista- ja
kalatalouden, metsämatkailun, keruutuotealan ja kotiseutuväen edustajat. Rioprosessissa mainitaan erikseen myös naiset väestöryhmänä, jonka ääntä tulee kuulla. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti tulisi myös varata nuorten edustajille mahdollisuus täyteen osallisuuteen.

Osallistumisperiaatteella kansallisen metsäsuunnitelman teossa tarkoittaa sitä, että kaikki metsään liittyvät intressit tulevat tasapanoisesti huomioiduksi omista lähtökohdistaan. Jos ministeriöiden hallintokulttuuri ei tällaista aitoa osallistumista vielä tunne, nyt on korkea aika kehittää aidon osallistumisen mekanismit.

Nykyinen tietotekniikka antaa tähän toimivia mahdollisuuksia, jos niitä halutaan käyttää.

Rio-prosessin osallistumisperiaate ei ole pelkkää kansalaisten kuulemista
vaan todellista osallistumista metsäohjelman sisällön suunnitteluun, päätöksentekoon ja ohjelman seurantaan.

Riitta Wahlström, Ekometsätalouden liiton pj
Jyväskylä

Mikko Vartiainen, lakimies
Porvoo

Lisätietoja: Mikko Vartiainen p.0405288378
Kansalaisten Metsäsivut: http://www.sci.fi/~ekometsa/

Ekometsätalouden Liitto:
LAAJAPOHJAINEN METSÄSUUNNITELMAN VALMISTELU ALOITETTAVA RION HENGESSÄ

Hallitus veti (21.1. 1998 ) yli puolivuotta valmistellun metsäpoliittisen selonteon pois, eikä toteuttanut luvattua parlamentaarista linjakeskustelua metsäpolitiikasta.
Ainoa perustelu menettelylle oli arvio siitä, ettei eduskunnalla "olisi mitään uutta sanottavaa metsäpolitiikasta".

Selvityksissään asiasta Ekometsätalouden Liitto on todennut, että velvoite kansallisen metsäsuunnitelman tekemiseen tuli viime maaliskuussa pidetyssä hallitusten välisessä metsäpaneelissa. Tässä Rioprosessiin kuuluvassa elimessä edellytettiin, että kaikissa maissa tehdään kansalliset metsäsuunnitelmat ja että niiden valmistamisessa noudatetaan avoimuuden ja osallistumisen periaatteita. Ekometsätalouden Liiton hankkimien asiakirjojen mukaan missään vaiheessa Suomessa ei kuitenkin kerrottu (sen enempää hallitukselle kuin tiedotusvälineillekään) tästä kansainvälisestä kytkennästä.
Miksi yhteys Rioprosessiin jätettiin kertomatta? Harhauttivatko virkamiehet hallitusta vai eikö Maa- ja Metsätalousministeriössä olla selvillä Rioprosessista?

Edellytämme asiassa palaamista alkupisteeseen. Maahan on saatava uusi laajapohjainen työryhmä, joka ryhtyy kokoamaan kansallista metsäsuunnitelmaa Rion hengessä, osallistumisperiaatetta ja avoimuutta kunnioittaen.
Edellytämme, että avoimen valmisteluprosessin jälkeen metsäsuunnitelma tuodaan vielä parlamentaariseen käsittelyyn.
Edellytämme myös, että hyllytetyn selonteon perustana olleet asiantuntijaselvitykset tuodaan julkisuuden ja kansalaisjärjestöjen saataville.

Edesauttaakseen kansalaiskeskustelua metsäpolitiikasta ja selvittääkseen epäselvät kysymykset Ekometsätalouden Liitto on avannut internetiin Metsäsivut, joille kootaan kaikki saatava aineisto ja keskustelu kansalliseen metsäsuunnitelmaprosessiin liittyen. Olemme myös pyytäneet kansanedustajilta sivuille metsäpoliittisia puheenvuoroja. Metsäsivuilla seurataan myös asian käsittelyä eri medioissa mahdollisimman kattavasti.

Lisätietoja: Ekometsätalouden Liitto
Hannu Hyvönen p.017-816444

TIEDOTE/ EML/ 22.1.1998

LIPPOSEN HALLITUS ENNÄTYSTEN KIRJAAN

Hallituksen eilinen metsäkeskustelu Maa- ja metsätalousministeriön Metsäpoliittisesta selonteosta pääsee maailman lyhyimpänä metsäkeskusteluna Quinnesin ennätysten kirjaan. Parlamentaarinen metsäkeskustelu loppui ennenkuin oli alkanutkaan.

Yli puoli vuotta työskennellyt Kalevi Hemilän johtama Metsäpoliittinen Neuvottelukunta epäonnistui työssään kaikilta oleellisilta osin.
Selonteolta puuttuu perusta; sekä ekologisesti että ekonomisesti, mutta myös
puuntuotannollisesti. Selonteko antaa väärän ja puutteellisen kuvan metsiemme tilasta ja puuntuotannolisista mahdollisuuksista.
Kun kaiken lisäksi tätä tärkeää linja-asiakirjaa oli valmisteltu vastoin hallituksen tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia, ei asiakirjaa ollut aihetta tuoda eduskuntaan - hylättäväksi.

Kansallisen metsäsuunnitelun valmisteluprosessiin on nyt kutsuttava laajasti metsään liittyviä kansalaistahoja. Ekometsätalouden Liitto katsoo, että mukaan työryhmään on kutsuttava myös mm. puusepänteollisuuden, puurakentamisen, luontomatkailun, luontoyrittämisen sekä kaikkien
valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen, metsästys- ja kalastusjärjestöjen edustajat. Myös kirkon, kotiseutuliikkeen ja kylätoimintaliikkeen olisi saatava edustajansa.
Kansallinen metsäsuunnitelma voi syntyä ja toteutua vain laajassa ja avoimessa yhteistyössä. Oma vastuunsa on myös tiedotusvälineillä ja kansalaisjärjestöillä.

TIEDOTE 20.1.1998

METSÄPOLITIIKASTA EI TULE PÄÄTTÄÄ ENNEN
KANSALAISKESKUSTELUA

Haliitus saa huomenna virkamiesten tekemän metsäpoliittisen selontekoluonnoksen iltakoulukäsittelyyn. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiviikkoina.
Ministeri Hemilän mukaan selonteon eduskuntakäsittely on ainoa parlamentaarinen käsittely päätettäessä tulevasta metsäpolitiikasta. Siinä yhteydessä päätetään suuntaviivat ensi vuosituhannen Metsä-Suomelle. Näiden linjausten mukaisesti Maa- ja metsätalousministeriö valmistaa
kansallisen metsäsuunnitelman vuoden 1998 loppuun mennessä.

Rion velvoitteet unohtuivat
YK:n metsäpaneelin neljännessä istunnossa maaliskuussa 1997 edellytettiin, että kansallisen metsäsuunnitelman tekemisessä noudatetaan avoimuuden ja osallistumisen periaatteita Rion periaatteiden pohjalta.
Suomessa ei ole menetelty näin.Tähän asti kaikki selontekoasiakirjat ovat olleet "luottamuksellisia" eikä niitä ole saatu avoimeen julkiseen kansalaiskäsittelyyn.
Ekometsätalouden Liitto katsoo, ettei Metsä-Suomen linjapäätöksiä ei ole syytä tehdä tältä pohjalta. Metsäpolitiikasta on eduskunnassa syytä keskustella, mutta päätöksen tekoon ei ole syytä lähteä ennen laajaa ja avointa kansalaiskäsittelyä.

EML haluaa tukea sitä että kansallisestaa metsäsuunnitelmasta valmistuu
mahdollisimman hyvä ja laajasti erilaisia metsätalouden tarpeita ja intressejä
tyydyttävä kokonaisuus.

Riitta Wahlström
Ekometsätalouden Liiton puheenjohtaja
p.0400546544

TIEDOTE/EML 6.1.1998

Ekometsätalouden Liiton lakimies ihmettelee
MIKSI OSA YMPÄRISTÖVÄESTÄ SYRJÄYTETTIIN METSÄOHJELMATYÖSTÄ?

Kansallisen metsäohjelman valmisteluvaihe saatiin päätökseen, kun maa- ja
metsätalousministeri Kalevi Hemilän vetämä johtoryhmä hyväksyi osaltaan
luonnoksen Kansalliseksi metsäohjelmaksi. Luonnos siirtyy seuraavaksi
valmistelua ohjaavan ministeriryhmän ja sen jälkeen
valtioneuvoston käsiteltäväksi.
Ekometsätalouden Liiton hallituksen jäsen, varatuomari Mikko Vartiainen
ihmettelee ohjelmantekijöiden mainostusta laajapohjaisesta ja avoimesta
valmistelutyöstä ja syyttää ohjelmaprosessia syrjinnästä.
-Keskeisistä ympäristöjärjestöistä syrjäytettiin ainakin Luonto-Liitto,
Maan ystävät ja Ekometsätalouden Liitto. Myöskään metsän monikäyttöön
liittyvä sektori ei saanut edustajiaan ohjelmatyöryhmiin, muistuttaa
Vartiainen ja toteaa menettelyn olevan vastoin ohjelmatyölle asetettuja
kansainvälisiä velvoitteita. Vartiainen muistuttaa myös hallitusmuodon
pykälästä 14a jonka mukaan
"vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja
kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen
ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan
päätöksentekoon".
-Voidaan kysyä kuinka tämä pykälä toteutuu kun kansallisen metsäohjelman
valmisteluun ei ole
kelpuutettu mukaan kaikkia osapuolia.
-Emme ymmärrä miksi vaihtoehtoista metsästrategiaa edustava liittomme
syrjäytettiin kaikista ohjelmatyöryhmistä, sanoo Vartiainen ja muistuttaa,
että Ekometsätalouden Liitto on ainoana
ympäristöjärjestönä tuottanut viralliselle ohjelmalle vaihtoehtoisen
ekometsätalouden ohjelman. (http://www.kaapeli.fi/visio/metsa/suunta/eml.html)
Ekometsätalouden Liiton tuottaman vaihtoehto-ohjelman mukaan metsätaloudessa
tarvittaisiin linjanmuutos, jossa ylikansallisten suuryhtiöiden hallitsemasta
tehometsätalouden metsämallista siirryttäisiin paikallistalouden tarpeita
palvelevien luomumetsien hoitoon.

Ongelmallisena Vartiainen pitää myös sitä, etteivät kansalaiset pääse
eduskunnan kauttakaan vaikuttamaan metsäpolitiikan linjauksiin, sillä
ohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa ilman eduskunnan käsittelyä.
-Nyt esitetty ohjelma on suurten yhtiöiden ohjelma, ei kansallisen edun
pohjalta tehty kestävän Metsä-Suomen ohjelma, kiteyttää Mikko Vartiainen.
Ekometsätalouden Liitto käsittelee kansallista metsäohjelmaa ja
kansalaisten toimintamahdollisuuksia kokouksessaan ja metsäseminaarissa
Sumiaisten köyhyyden kylässä 16.-17.1.1999

Lisätietoja:
Mikko Vartiainen
0405288378

Tiedote 21.12.1997

Pentti Tiusanen lupasi eduskunnassa
KANSALAISFOORUMI KÄSITTELEMÄÄN METSÄPOLIITTISTA SELONTEKOA

Kolmisenkymmentä kansalaisaktivistia kokoontui viime perjantaina eduskuntatalolle keskustelemaan Suomen metsätulevaisuudesta. Huolen aiheena oli ensi vuoden alussa eduskunnalle annettava hallituksen metsäpoliittinen selonteko, jossa on tarkoitus päättää kansallisen metsätulevaisuuden suurista linjoista.

Puheenvuoroissa arvosteltiin voimakkaasti Maa- ja metsätalousministeriön valitsemaa linjaa, jossa sekä julkisuus, kansalaiset kuin myös parlamentaarikot on sivuutettu asia valmistelusta.

Tilaisuudessa puhunut Ekometsätalouden liiton lakimies Mikko Vartiainen totesi, että
ministeriön valitsema linja rikkoo selkeästi Rioprosessissa sovittuja pelisääntöjä. Mikko Vartiaisen mukaan avoimuus ja laaja osallistuminen kirjattiin jo Riossa ja myös viime maaliskuussa pidetyssä hallitusten välisessä metsäpaneelissa kansallisen metsäsuunnitelman tekemisen periaatteiksi.

Kansanedustaja Pentti Tiusanen piti kansalaisjärjestöjen vaatimuksia kohtuullisina ja oikeutettuina. Tilaisuuden lopuksi Pentti Tiusanen ehdottikin, että eduskunnan ympäristövaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta kutsuisivat laajan kansalaisfoorumin eduskuntaan, kun hallituksen metsäpoliittinen selonteko tulee keväällä käsittelyyn.

Ehdotus sai kannatusta, mutta samalla seminaarissa todettiin, ettei kansallisen metsäsuunnitelman peruslinjauksia voida lyödä lukkoon vielä ensimmäisessä parlamentaarisessa käsittelyssä.
-Toivomme, että ensimmäinen käsittely on lähtölaukaus avoimelle ja laajalle kansalaiskeskustelulle siitä miten käytämme metsiämme ja millaista metsätaloutta aiomme rakentaa. Päätöksen teon aika on vasta keskustelun jälkeen, ei ennen sitä, todettiin kansalaispuheenvuoroissa.
Kansalaiskeskustelun vauhdittamiseksi seminaarissa julkistettiin moniste otsakkeella "Mitä tehdä Suomen metsille ja puille -Luonnos kansalliseksi metsäohjelmaksi".
Ekometsätalouden Liitto ilmoitti avaavansa ensi vuoden alussa kotisivun, jonka puitteissa kansalaistahot voivat esittää näkemyksiään ja kehittää vaihtoehtoista metsäohjelmaa Suomelle. Ilmoittautumisen www-konferenssiin voi tehdä sähköpostiosoitteiseen: Hannu.Hyvonen@iwn.fi
Laaja kansalaisseminaari järjestetään myös Hyvinkään Kestävä Suomi- messujen yhteyteen 27.3.1998.

TIEDOTE 2/97
Ekometsätalouden Liiton jäsentiedote 1.12.1997

Kansallinen metsäsuunnitelma valmistuu ensi vuonna
UNOHTUIVATKO RION VELVOITTEET?

Viime maaliskuussa YK:n hallitusten välinen metsäpaneeli kokoontui neljänteen istuntoonsa. Siellä osallistuvat maat sitoutuivat tekemään kansalliset metsäsuunnitelmat, joiden avulla Rion tavoitteita viedään käytäntöön kansallisella tasolla.
Suomessa asiaan tartuttiin toukokuussa. Maa- ja metsätalousministeriön esityksestä hallitus nimitti Metsäpoliittisen neuvottelukunnan, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä oli kansallisen metsäsuunnitelman valmistaminen vuoden 1998 aikana.
YK:n metsäpaneelissa edellytettiin laajaa ja avointa kansalaisten osallistumista kansallisen metsäsuunnitelman valmistamiseen.
Hallituksen 15.5.1997 nimittämän Metsäpolitiikan neuvottelukunnan kokoonpano on kuitenkin rajattu lähinnä virkamiehiin sekä teollisuuden, metsäorganisaatioiden ja etujärjestöjen edustajiin. Kansalaisjärjestöjä ei mukaan ole kelpuutettu, mutta ei myöskään metsätalouden monia intressiryhmiä esimerkiksi puusepänteollisuutta, keruutuotealaa tai metsämatkailua.

Kansalaisten metsävaltuuskunta koolle?
Ekometsätalouden Liitossa katsotaan, että kansallisesta metsätulevaisuudesta päättäminen on liian merkittävä asia jätettäväksi yksin virkamiehille ja teollisuuden ja etujärjestöjen johtajille.
-Metsäasia on kaikkien suomalaisten asia ja kansallinen metsäsuunnitelma on tehtävä laajassa ja avoimessa prosessissa aivan kuten Rioprosessi edellyttää, sanoo liiton puheenjohtaja Riitta Wahlström.
Edesauttaakseen kansalaiskeskustelua Ekometsätalouden Liitto järjestää eduskuntalon auditoriossa 19.12.1997 Kansalaisten metsäseminaarin , jossa käsitellään kansallista metsäsuunnitelmaa ja kuullaan kansalaisjärjestöjen näkemyksiä asiasta. Tilaisuuden toisena järjestänä on eduskunnan ympäristövalionkunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen.
Yksi paikalle lupautuneista kansalaisjärjestöaktiiveista on Suomen Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Thomas Wallgren. Hän pohtii kansalaisjärjestöjen ja parlamentaarikkojen yhteistyön mahdollisuuksia kansallisen metsäsuunnitelman tekemisessä.
-Ehkä olisi hyvä idea koota seminaarin yhteydessä avoin ja laajapohjainen kansalaisten metsävaltuuskunta virkamiesten metsäpoliittisen neuvottelukunnan työtä täydentämään.
Ekometsätalouden Liitto toivottaa kaikki metsäasiasta kiinnostuneet kansalaisjärjestöt tervetulleiksi seminaariin.

TIEDOTE 21.11.1997

EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO VETOAA RION SOPIMUKSIIN:
KANSALLINEN METSÄSUUNNITELMA ON TEHTÄVÄ AVOIMESSA YHTEISTYÖSSÄ

Rion sopimuksissa edellytettiin laajaa ja avointa tiedonkulkua ja yhteistyötä biosfäärin ekologisen kriisikehityksen torjumisessa. Metsät ovat keskeinen tekijä sekä biodiversiteetin että ilmastonmuutoksen kannalta.
Rioprosessissa onkin edellytetty kaikissa maissa tehtäväksi kansalliset metsäsuunnitelmat huomioiden yhteiset sovitut globaalit ehdot.
Suomessa ei ole valitettavasti noudatettu Rion periaatteita kansallisen metsäsuunnitelman valmistelutyön osalta. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämästä metsäpolitiikan neuvottelukunnasta on syrjäytetty kansalaisjärjestöjen edustus.
Viimeinen osoitus valitusta linjasta on tänään järjestettävä Metsäpolitiikan neuvottelukunnan seminaari ja kokous. Seminaarissa käsitellään eduskunnalle annettavaa metsäpoliittista selontekoa ja sinne on laajasti kutsuttu viranomaisia ja asiantuntijatahoja. Suomessa toimiva laaja kansalaisjärjestökenttä on seminaarista sivuutettu.
-Emme usko, että kestävää ja hyvää kansallista metsäohjelmaa voidaan rakentaa yksin virkamiesvoimin ja komiteoiden toimesta. Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen laaja osallistuminen kansallisen metsäsuunnitelman tekoon toisi erilaisten intressiryhmien tiedot ja tarpeet mukaan prosessiin, toteaa Riitta Wahlström, Ekometsätalouden Liiton puheenjohtaja. Ekometsätalouden Liiton pyyntöön saada osallistua seminaariin vastattiin neuvottelukunnasta kirjallisella viestillä, jossa todettiin, että seminaariin voivat osallistua vain kutsutut.
-Toivomme, että jatkossa kansallisen metsäsuunnitelman laatimiseen otetaan mukaan laajasti kaikki metsään liittyvät interssiryhmät ja kansalaisjärjestöt. Toivomme ympäristöjärjestöjen lisäksi mm. metsästys- ja kalastusjärjestöjen, partioliikkeen, retkeilyjärjestöjen, matkailu- ja keruutuotealan edustusta suunnittelutyöhön. Myös saamelaisten edustus on turvattava.
-Rio-prosessin osallistumisperiaatteen sisältö on mielestäni se, että eri kansalaispiirejä edustavat tahot saavat osallistua metsäohjelman käsittelyyn. Kansalaistahot luonnollisesti itse valitsevat omat edustajansa. Ellei tämä ole mahdollista, ei kyse voi olla aidosta vuorovaikutuksesta ja laajapohjaisesta keskustelusta, toteaa asiasta liiton lakimies Mikko Vartiainen.

Lisätietoja: Riitta Wahlström p.0400-546544
Mikko Vartiainen p.040-5288378

Toimituksen huomautus: Ekometsätalouden Liiton videotoimittaja pyysi lupaa seurata seminaaria, mutta ministeri Hemilä antoi luvan kuvata vain aulassa... Muita toimittajia ei paikalla ollut.

TIEDOTE 25.8. 1997

Ekometsätalouden Liitto Ähtärissä:

KAIKKI OSAPUOLET MUKAAN KANSALLISEN METSÄSUUNNITELMAN
VALMISTELUUN

Viime heinäkuussa perustettu Ekometsätalouden Liitto kokoontui viikonvaihteessa Ähtärissä. Liitto otti kantaa kansallisen metsäsuunnitelman valmisteluun ja totesi, että valtioneuvoston toukokuussa nimittämään metsäpolitiikan neuvottelukuntaan tulee saada kattava edustus myös muilta kuin puunjalostuksen ja -tuotannon tahoilta.
-Rion sopimuksessa edellytetään, että kansallisen metsäpolitiikan suunnitteluun tulee osallistua kaikkien metsään liittyvien viiteryhmien ja tämän pitäisi olla lähtökohta Suomen ensimmäisen kansallisen metsäsuunnitelman valmistelussa, todettiin kokouksessa.
-Raskaan sarjan puunjalostuksen lisäksi metsätalouteen on tänäpäivänä luettava myös mm. matkailu, riista- ja kalatalous, paikallinen puun laatujalostus ja keruutuoteala. Myös luonnonsuojelujärjestöjen ja metsien monikäytön olisi saatava äänensä kuuluviin Suomen metsien käytön tulevaisuuden suunnittelussa.
Omalta osaltaan Liitto päätti pyrkiä vaikuttamaan kansallisen metsäsuunnitelman tekoon ja pyrkiä rakentamaan yhteistyötä tässä asiassa eri tahojen kanssa.

Ekomerkintä puhutti

Metsien ekomerkintä nousi myös esille Ähtärissä. -Ruotsi on ensimmäisenä Pohjoismaana lähtenyt mukaan kansainväliseen "Hyvän Metsänhoidon Neuvostoon" eli FSC-järjestelmään, kertoi sertifioinnin Suomen yhdyshenkilö Harri Karjalainen. Sertifioituja metsiä on jo kolmisen miljoonaa hehtaaria 17 maassa.
-Vastuulliset puuntuottajat ja kuluttajat haluavat laatuajattelua myös markkinoille ja metsien ekomerkki on tähän hyvä väline, sanoi Karjalainen launtaina pidetyssä "Luomua metsiin"-seminaarissa.
Ensimmäisenä metsäalan järjestönä Suomessa Ekometsätalouden Liitto päätti hakea FSC-jäsenyyttä ja osallistua metsien ekomerkinnän kehittämiseen tätä kautta myös kansainvälisellä tasolla.
Liitto päätti jatkaa työtä luonnonmukaisen metsänhoidon periaatteiden ja kriteereiden määrittelyssä ja käynnistää ensivuonna myös ekometsäneuvojakoulutusta.
-Luontopainotteiselle metsäneuvonnalle ja -suunnittelulle on selvästi suuri sosiaalinen tilaus. Olemme jo saaneet lukuisia yhteydenottoja metsänomistajilta, jotka toivovat opastusta ja tukea pehmeämpään metsänhoitoon, totesi liiton puheenjohtaja ympäristökasvattaja Riitta Wahlström.

Lisätietoja:
Riitta Wahlström p.0400-546544 tai 014-603741
Harri Karjalainen, p.09-7740100/WWF , 049-477718