|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
31.1.2001, Hämeenlinna Energiaratkaisun ydinkysymys
: Pohdittaessa tulevien vuosikymmenien energiantarvetta olisi hyvä nähdä se, että ratkaisevaa energiankulutuksemme kannalta on se millaista metsätaloutta maassamme harjoitetaan. Maamme metsien käyttöä yli 80 prosenttisesti hallitsevan kolmen ylikansallisen metsäyhtiön intressinä on jatkaa sellun- ja paperintuotannon hegemoniaa ja kasvavassa määrin ydinenergiaa hyväksi käyttäen. Bulkkituotanto ei luo hyvinvointia Työllisyyden kannalta valittu bulkkituotannon tie on osoittautunut tuhoisaksi. Vaikka metsätalouden volyymit ovat kasvaneet on metsätalouden työllistämien ihmisten määrä Suomessa romahtanut. Tutkimusten mukaan puukuutio Englannissa työllistää kymmenkertaisesti sen mitä puukuutio Suomessa. Myös Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa metsistä hakattu kuutio työllistää moninkertaisesti sen mitä Suomessa. Tähän dramaattiseen eroon on kaksi syytä. Suomessa, toisin kuin muissa teollisuusmaissa, puunkorjuusta on tullut metsäyhtiöiden monopolisoimaa toimintaa. Muualla puunkorjuu on vapaata yrittäjätoimintaa ja se tarjoaa runsaasti työtä maatilayrittäjille maataloustraktoreilla. Suomessa vallitsevassa yhtiöiden pystykauppajärjestelmässä puunkorjuutyö on monopolisoitu yhtiöiden koneketjuille kytkemällä se näkymättömäksi osaksi puun pystykauppaa. Toinen syys huonoon työllistävyyteen on se, että muualla puuta jalostetaan ennenmuuta mekaanisessa jatkojalostuksessa. Jos Suomi on maailman kärkeä oleva metsävaltio, miksi meillä arvokkain puuseppäteollinen jatkojalostus on jäänyt lähes kehittymättä? Miksi suomalainen puu luo lisäarvonsa Tanskassa ja Hollannissa? Työllistävyyttä on myös heikentänyt energiaintensiivisen ja pitkälle automatisoidun sellu- ja paperiteollisuuden sisäinen kehitys, jossa ihmisiä ei juuri tarvita. Tehometsätalouden tilinpäätös miinuksella Työpaikkojen romahdus
ei ole ainoa nykyisen metsätalousmallin huono
seuraus.
Vieläkin vakavampaa on metsien itsensä romahdus. Avohakkuu/viljely
alentaa
metsien kasvua, huonontaa tukin laatua, lisää puunkasvatuksen
kustannuksia,
ruhjoo metsiä ja pirstoo maisemia. Tutkijat ennustavat tulevaisuudessa
laadukkaan tukkipuun pulaa ja kuitupuun ylitarjontaa.
Kokonaisuudessaan ns. tehometsätalouden tilinpäätös
on
raskaasti
tappiollinen: Avohakkuisiin ja metsänviljelyyn perustuva Metsä-Suomen suuntavalinnan aika Päätettäessä ydinvoiman lisärakentamisesta sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin päätetään samalla jatketaanko bulkkituotannon tiellä: lisää avohakkuita, lisää puupeltoja - ja yhä vähemmän työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Annetaanko kolmelle yhtiölle määräävä markkina-asema paitsi puukaupassa ja puunkorjuussa, myös energiamarkkinoilla? Vai otetaanko uusi suunta kohti vapaan kilpailun tervettä metsätaloutta: -jossa pystykauppajärjestelmällä luodut kytkökset puretaan. -jossa puunkorjuu toteutetaan metsänomistajien ehdoilla vapaan kilpailun puitteissa -jossa vapaat laatupuun ja sahatavaratuotannon markkinat kukoistavat -jossa paikalliset ja alueelliset sahat ja sähköä ja lämpöä tuottavat "alueintegraatit" ovat sekä elävän maaseudun että maan energiahuollon kestävää perustaa. -jossa metsätalous muuttuu energiaa kuluttavasta bulkkituotannosta energiaa tuottavaksi laatujalostukseksi Nyt on Metsä-Suomen suuntavalinnan aika.
|
