31.1.2001, Hämeenlinna

Energiaratkaisun ydinkysymys :
Millaista metsätaloutta Suomessa aiotaan harjoittaa?

Pohdittaessa tulevien vuosikymmenien energiantarvetta olisi hyvä nähdä se, että ratkaisevaa energiankulutuksemme kannalta on se millaista metsätaloutta maassamme harjoitetaan. Maamme metsien käyttöä yli 80 prosenttisesti hallitsevan kolmen ylikansallisen metsäyhtiön intressinä on jatkaa sellun- ja paperintuotannon hegemoniaa ja kasvavassa määrin ydinenergiaa hyväksi käyttäen.

Bulkkituotanto ei luo hyvinvointia

Työllisyyden kannalta valittu bulkkituotannon tie on osoittautunut tuhoisaksi. Vaikka metsätalouden volyymit ovat kasvaneet on metsätalouden työllistämien ihmisten määrä Suomessa romahtanut. Tutkimusten mukaan puukuutio Englannissa työllistää kymmenkertaisesti sen mitä puukuutio Suomessa. Myös Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa metsistä hakattu kuutio työllistää moninkertaisesti sen mitä Suomessa. Tähän dramaattiseen eroon on kaksi syytä. Suomessa, toisin kuin muissa teollisuusmaissa, puunkorjuusta on tullut metsäyhtiöiden monopolisoimaa toimintaa. Muualla puunkorjuu on vapaata yrittäjätoimintaa ja se tarjoaa runsaasti työtä maatilayrittäjille maataloustraktoreilla. Suomessa vallitsevassa yhtiöiden pystykauppajärjestelmässä puunkorjuutyö on monopolisoitu yhtiöiden koneketjuille kytkemällä se näkymättömäksi osaksi puun pystykauppaa. Toinen syys huonoon työllistävyyteen on se, että muualla puuta jalostetaan ennenmuuta mekaanisessa jatkojalostuksessa. Jos Suomi on maailman kärkeä oleva metsävaltio, miksi meillä arvokkain puuseppäteollinen jatkojalostus on jäänyt lähes kehittymättä? Miksi suomalainen puu luo lisäarvonsa Tanskassa ja Hollannissa? Työllistävyyttä on myös heikentänyt energiaintensiivisen ja pitkälle automatisoidun sellu- ja paperiteollisuuden sisäinen kehitys, jossa ihmisiä ei juuri tarvita.

Tehometsätalouden tilinpäätös miinuksella

Työpaikkojen romahdus ei ole ainoa nykyisen metsätalousmallin huono seuraus. Vieläkin vakavampaa on metsien itsensä romahdus. Avohakkuu/viljely alentaa metsien kasvua, huonontaa tukin laatua, lisää puunkasvatuksen kustannuksia, ruhjoo metsiä ja pirstoo maisemia. Tutkijat ennustavat tulevaisuudessa laadukkaan tukkipuun pulaa ja kuitupuun ylitarjontaa. Kokonaisuudessaan ns. tehometsätalouden tilinpäätös on raskaasti tappiollinen: Avohakkuisiin ja metsänviljelyyn perustuva
metsänhoitomalli on tuottanut suurilla kustannuksilla suuria vahinkoja. Voidaan myös perustellusti arvioida trooppisen halpasellun ja kierrätyskuidun enenevässä määrin sýövän sellun ja paperintuotannon kannattavuutta.

Metsä-Suomen suuntavalinnan aika

Päätettäessä ydinvoiman lisärakentamisesta sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin päätetään samalla jatketaanko bulkkituotannon tiellä: lisää avohakkuita, lisää puupeltoja - ja yhä vähemmän työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Annetaanko kolmelle yhtiölle määräävä markkina-asema paitsi puukaupassa ja puunkorjuussa, myös energiamarkkinoilla?

Vai otetaanko uusi suunta kohti vapaan kilpailun tervettä metsätaloutta: -jossa pystykauppajärjestelmällä luodut kytkökset puretaan. -jossa puunkorjuu toteutetaan metsänomistajien ehdoilla vapaan kilpailun puitteissa -jossa vapaat laatupuun ja sahatavaratuotannon markkinat kukoistavat -jossa paikalliset ja alueelliset sahat ja sähköä ja lämpöä tuottavat "alueintegraatit" ovat sekä elävän maaseudun että maan energiahuollon kestävää perustaa. -jossa metsätalous muuttuu energiaa kuluttavasta bulkkituotannosta energiaa tuottavaksi laatujalostukseksi Nyt on Metsä-Suomen suuntavalinnan aika.


Riitta Wahlström

Ekometsätalouden Liiton puheenjohtaja